25.1.25

Nollan vaatteen vuosi

Viime vuonna en ostanut itselleni yhtäkään uutta vaatetta, puoliso toi ruokakauppareissulla yhden paketin sukkia. Ainoat uutena ostetut pukeutumiseen liittyvät asiat olivat meidän seitsemän hengen perheessä puolison itselleen hankkimat juoksukengät, kahdet koriskengät koululaisille sekä kahdet talvikengät, kun lumi yllätti ja sopivat popot piti saada heti. 

Sen sijaan kirppiksillä ja netin myyntipaikoissa tuli pyörittyä turhankin ahkerasti - itsellekin ostoksia tuli tehtyä kymmeniä ja kymmeniä (tarkkaa tilastoa mulla ei ole). Tiedän, ettei jälkiviisaus auta ketään, mutta hei haloo nainen, mitä sä ajattelit! Et tarvitse puoliakaan! Etenkin, kun moni näistä hankinnoista oli ilman harkintaa tehtyjä täysiä huteja, jotka lähtivät lähes heti eteenpäin.

Suomalainen ostaa vuosittain uutena (siis uutena uutena) keskimäärin 38 vaatetta. Tämä on ympäristön kannalta kestämätöntä, sillä planetaarisesti ok olisi noin seitsemän vaatetta. Jokainen kirppiksellä, kierrätyskeskuksessa tai -myymälässä vieraillut tai vaikka Emmy.fi-tarjontaa selaillut tietää, että me hukumme käytettyihin vaatteisiin. Mihin ihminen tarvitsee 38 (tai rutkasti enemmän) käyttämätöntä vaatekappaletta, joista suuri osa on tuotannoltaan sekä epäekologia että epäeettisiä? Suomeen tuodaan tekstiilejä vuosittain 20 kiloa asukasta kohden ja globaalisti tekstiilijätettä syntyy 92 miljoonaa tonnia. Lukua on vaikea hahmottaa!

Osallistun tänäkin vuonna #viidenvaatteenvuosi-haasteeseen, jossa vuodessa ostetaan maksimissaan viisi uutta käyttämätöntä vaatetta. En kokonaan poissulje mahdollisuutta, että kotiutan kaappiini peräti jotain brand newta. Samaan aikaan tavoitteeni on kuitenkin, etten tule ostamaan käytettynäkään yli kymmentä kledjua 2025 aikana. 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti